Hyödyttömät ihmiset

Aivot pysyvät virkeinä ja toimintakuntoisina kun niitä käyttää. Aivot kehittyvät kuten lihaksetkin, treenaamalla. Aivot kehittävät yhä uusia synapseja sen mukaan, kun niitä tarvitaan. Esimerkiksi aivohalvauksen tai onnettomuuden seurauksena tuhoutuneiden synapsien kiertämiseen aivot pystyvät kehittämään kiertoteitä ja uusia yhteyksiä kuntoutuksen tuloksena.

Jatka lukemista ”Hyödyttömät ihmiset”

Kuka saa puhua teknologiasta?

Sanat

Olin kuuntelemassa Linda Liukkaan puheenvuoroa Satakunnan ammattikorkeakoululla viime viikolla. Linda Liukas on lastenkirjailija, joka on kirjoittanut lapsille suunnatun maailmanlaajuisesti levinneen kirjan ohjelmoinnista. Jotkut ovat häneltä kysyneet miksi lastenkirjailija puhuu algoritmeista ja koodauksesta. Lindan vastaus oli mukailtu Astrid Lindgrenin sanoista, miten politiikka on liian tärkeää jätettäväksi poliitikoille; ”Teknologia on liian tärkeää jätettäväksi teknologisteille. ”

Jatka lukemista ”Kuka saa puhua teknologiasta?”

IoT ja juoruileva keskusneiti

Puhelin

Aamulla radiossa kerrottiin lankapuhelimien poistuvan kokonaan käytöstä. Hämmästyin hieman uutista. En toki lankapuhelimien uhkaavaa sukupuuttoa, vaan ajatusta siitä, että niitä vielä on jossain. En muista nähneeni yhtäkään yli viiteentoista vuoteen.

Onhan tavalliset kännykätkin jo hävinneet lähes kokonaan, joskin retrovillitys on nostanut niitä vielä hieman ihmisten tietoisuuteen. Se oli sitä aikaa, kun puhelimen olemassaolon tarkoitus vielä oli puhelujen välittäminen.

Yle uutisoi aiheesta: Puhelinlankojen joutsenlaulu jatkuu: Telia lopettaa lankapuhelinliittymät

Jatka lukemista ”IoT ja juoruileva keskusneiti”

Robotit kotonamme

Kun roboteista puhutaan, saattaa mieleen tulla takavuosien Robocop tai isojen teollisuuslaitosten tuotantotilat ja niiden robotit. Itselleni tulee mieleen ensimmäisenä kotipitäjän robottitehdas, jota nuorempana kävin kesätöissä pelonsekaista kunnioitusta tuntien siivoilemassa.

Pikkuisia robottikavereita kuhisee joka puolella ympärillämme. Tai jos nyt ei ihan joka puolella niin enenevissä määrin kuitenkin. Puhun nyt robotti-imureista, robottiruohonleikkureista ja muista kodin pikku roboteista, jotka valtaavat alaa isommilta ja kankeammilta kollegoiltaan. Miten näihin pikkuapureihin suhtaudutaan tai miten niihin pitäisi suhtautua?

Jatka lukemista ”Robotit kotonamme”

5 ohjetta sähkön säästöön – totta vai tarua?

Ilmojen taas viiletessä kasvanevat sähkölaskutkin samaa tahtia. Tilastokeskuksen mukaan Suomessa 34% kaikesta asumiseen käytetystä energiasta on peräisin sähköstä. Sähkön markkinahinta on ollut jo muutaman vuoden nousujohteinen ja jatkanee samaa trendiä edelleen. Neuvoja ja väitteitä kylmässä pohjolassa sähkön säästöön suhteen on useita, mutta tarkastellaan viittä yleisimmistä tarkemmin.

Jatka lukemista ”5 ohjetta sähkön säästöön – totta vai tarua?”

Tekoälyn laatu

Kun puhumme kaupallisista tuotteista tai palveluista, kiinnitämme yhtenä osa-alueena huomiomme kyseisen tuotteen laatuun ja hinta-laatusuhteeseen. Saatamme arvioida tuotteen fyysisiä ominaisuuksia kenties sen kestävyyden tai käyttömukavuuden kautta. Palvelun laadukkuuden suhteen kiinnitämme huomiota työn tulokseen.

Jatka lukemista ”Tekoälyn laatu”

Analoginen nainen

Arvostan suuresti painettua sanaa. Aamukahvi ja rapiseva sanomalehti. Syysiltana nautittu teekupillinen ja hyvä kirja. Vastuullinen ja järkevä osa aivoistani yrittää vakuuttaa minua mobiililehtien ja e-kirjojen ekologisuudesta ja käytännöllisyydestä osittain siinä onnistuenkin. Silti syvällä minussa elää kaipaus painetun sanan maailmaan, eikä sillä ole mitään tekemistä rationaalisuuden kanssa. Tai ehkä sillä onkin. Olen analoginen nainen digitaalisessa maailmassa.

Jatka lukemista ”Analoginen nainen”