Hyödyttömät ihmiset

Aivot pysyvät virkeinä ja toimintakuntoisina kun niitä käyttää. Aivot kehittyvät kuten lihaksetkin, treenaamalla. Aivot kehittävät yhä uusia synapseja sen mukaan, kun niitä tarvitaan. Esimerkiksi aivohalvauksen tai onnettomuuden seurauksena tuhoutuneiden synapsien kiertämiseen aivot pystyvät kehittämään kiertoteitä ja uusia yhteyksiä kuntoutuksen tuloksena.

Ihmisen kehittäessä tietokonetta, joka kykenisi samanlaiseen ajatteluun kuin hän itse, mallina käytetään aivojen rakennetta. Syväoppimisessa käytetään kerroksittain olevia neuroverkkoja, joissa virtuaaliset neuronit jäljittelevät luonnollisten neuronien toimintaa, joskin melko pelkistetysti.

Kulisseissa siivotaan

Tekoälyä käytetään ja tullaan yhä kiihtyvällä tahdilla käyttämään helpottamaan ihmisten elämää ja tekemään rutiinipäätöksiä ihmisten puolesta. Tämä on tekoälylle jo melko helppoa. Se kerää ihmisten käyttäytymisestä valtavan määrän dataa ja prosessoi sitä huikean nopeasti ja tehokkaasti. Lopputuloksena se pystyy tarjoamaan käyttäjälleen juuri sitä mitä käyttäjä haluaa ja tarvitsee. Sosiaalinen media on tästä hyvä esimerkki. Algoritmit määrittelevät kenen päivitykset näkyvät useimmiten uutisfeedissäsi. Ethän kuvitellut näkeväsi Facebookin uutisissa kaikkien ystäviesi päivityksiä tasapuolisesti?

Sitä mukaa kun tekoäly ottaa enemmän ja enemmän roolia tiedon käsittelyssä, ihmisaivot tekevät sitä vähemmän. Luonnolla on tapana pikkuhiljaa karsia joutaviksi havaitsemiaan osasia ja käytön puutteessa synapsit kuihtuvat. Vähän samaan tapaan kuin pikkuvarvas.

Työelämässä robotit ja tekoäly ottavat hoitaakseen ruohonjuuritason perustehtäviä, mutta samalla se kaventaa ihmisten omaa osaamista.  Riskinä on, että ajan mittaan tärkeää tietotaitoa pääsee häviämään kokonaan.

Teknologian kehityksestä ja informaatioähkystä haittavaikutuksineen on puhuttu ainakin pari vuosikymmentä. Ihminen on luonnostaan aina ollut hyvin utelias laji, mikä osaltaan varmasti selittää aivojemme kehittymisen ylivertaisiksi muihin lajeihin nähden. Myös ihmisen fyysinen heikkous muihin lajeihin nähden on varmasti vaikuttanut aivojen ylikehittymiseen. Katoaako ihmisen uteliaisuus, jos se ei enää ole eloonjäämistaistelun ase? 

Tilaa kasvaa

Uskon ja toivon, että tekoälyn ottaessaan harteilleen rutiinityötä ja siivotessaan epärelevanttia datavirtaa, ihmisaivoille jää enemmän kapasiteettia toteuttaa uteliasta luonnettaan. Työelämässä työntekijät pystyvät keskittymään ydinosaamiseensa ja kehittämään ammattitaitoaan, kun aika ei kulu rutiininomaiseen työhön. Palkanlaskijat pystyvät keskittymään omaan osaamiseensa ja tarjoamaan asiantuntijuuttaan palkkahallinnossa ja kirjanpitäjän olemaan tehokkaammin yrityksen päätöksenteossa tukena. Hoitohenkilöstö pystyy keskittymään ihmisen hoitamiseen. Vaikutukset ulottuvat lähes joka alalle ja koko yhteiskuntaan.  

Ehkä lopulta kaiken aivojumpan tuloksena ihmiskunta kykenee yhä uusiin saavutuksiin ja lopulta löytää keinot elää maapallolla tuhomatta sitä. Ihmiskunta kehittyy pakon edessä ja nyt alkaa olla jo korkea aika suuriin muutoksiin.

Heidi Ruohola
Heidi Ruohola