IoT ja juoruileva keskusneiti

Aamulla radiossa kerrottiin lankapuhelimien poistuvan kokonaan käytöstä. Hämmästyin hieman uutista. En toki lankapuhelimien uhkaavaa sukupuuttoa, vaan ajatusta siitä, että niitä vielä on jossain. En muista nähneeni yhtäkään yli viiteentoista vuoteen.

Onhan tavalliset kännykätkin jo hävinneet lähes kokonaan, joskin retrovillitys on nostanut niitä vielä hieman ihmisten tietoisuuteen. Se oli sitä aikaa, kun puhelimen olemassaolon tarkoitus vielä oli puhelujen välittäminen.

Yle uutisoi aiheesta: Puhelinlankojen joutsenlaulu jatkuu: Telia lopettaa lankapuhelinliittymät

Älylaitteet tiedon muikkuverkkoina

Nykyiset kännykät ovat lähes kaikki älypuhelimia. Termi viittaa hienoisen harhaanjohtavasti tekoälyyn.

Älypuhelin, kuten muutkaan älylaitteet, eivät oikeastaan sisällä varsinaisesti tekoälyä. Älypuhelimeni ei ole älykäs. Puhelimien kautta käytettävät sovellukset sen sijaan varsin laajasti käyttävät tekoälyä hyväkseen. Jos aikaisemmin puhelimien tehtävä oli välittää puheluita, niin nykyään niiden tehtävä on olla tekoälyä hyödyntävien sovellusten välittäjiä.

Älylaitteet keräävät suuren määrän yksityiskohtaista tietoa käyttäjistään ja niiden viiteryhmistä sekä analysoivat sitä pystyäkseen tarjoamaan ihmisille mahdollisimman sopivia palveluja.

IoT ja älytön tekoäly

IoT eli internet of things on yleisnimitys verkkoon kytketyistä laitteista. Pienlaitteiden kuten kännyköiden, älykellojen ja robotti-imureiden lisäksi kodissa voi olla verkkoon kytkettynä vaikkapa henkilövaaka, ilmalämpöpumppu, hella, saunan kiuas. Luettelo jatkuu melko pitkään. Oikeastaan kaikki laitteet, joita voi ohjata etäohjauksella puhelimen avulla on osa IoT:tä.

Joko tuntuu tarvetta foliohatulle? Niin vähän pitääkin. Maailma on muuttunut huimaavan nopeasti lankapuhelinajasta tähän päivään ja vauhti kiihtyy. Kun suuria määriä tietoa kerätään, on tietoturvasta pidettävä erittäin hyvää huolta. Siksi ei ole samantekevää mistä ja mitä älylaitteita kotiinsa kantaa, saati se mitä tietoja itsestään mihinkin jakaa.  

Välillä nousee esiin myös huoli tekoälyn kiihtyvästä kehittymisestä ja siitä mihin se johtaa. Tekoäly jaetaan niin sanottuun vahvaan tekoälyyn ja heikkoon tekoälyyn. Vahva tekoäly kykenee oppimaan uutta ilman ohjelmointia, sekä käyttämään keräämäänsä tietoa itsenäisesti erilaisiin ongelmiin. Vahvaa tekoälyä voisi verrata ihmiseen.

Vahvaa tekoälyä ei ole olemassa, vaan se on teoreettinen käsite. Kaikki olemassa oleva tekoäly on heikkoa tekoälyä. Se vaatii ohjelmointia toimiakseen ja se käyttää keräämäänsä tietoa sen ongelman ratkaisemiseksi, joka sille on esitetty. Se ei pysty soveltamaan oppimaansa uusiin ongelmiin.

Keskusneidin tietoturva

Tekoälyn itsensä suhteen voimme kaiketi riisua foliohatun turvallisesti. Tietoturvakysymykset taasen ovat täysin relevantti huolenaihe ja niistä meidän kaikkien pitääkin olla tietoisia. Älylaitteita hankkiessa ja käyttäessä on hyvä muistaa, että kaikesta kehityksestä huolimatta suurin tietoturvariski ei ole pohjimmiltaan muuttunut mihinkään.

Puhelinkeskusten keskusneidit saattoivat aikoinaan kuulla meheviäkin juoruja. Kumman syy juorun leviäminen oli; lörpöttelevän keskusneidin vai hänen, joka supatti salaisuutensa puhelimeen?

Heidi Ruohola
Heidi Ruohola